Monday, 17 April 2017

AU PAIRIN INFOPAKETTI OSA 1: hakuprosessi & perheen etsiminen

Hellurei ja hellät tunteet! Päätin tässä nyt vältellä pääsykokeisiin lukemista alottaa tälläsen au pairin infopaketti -sarjan blogissa. Ite ainakin luin tosi paljon eri au pairien blogeja sillon alkuvaiheina kun aloin tätä juttua miettiin, ja tykkäsin aina kun jossain oli samassa paikassa iso kasa tietoo ja kokemuksia. Haluan siis tällä laittaa hyvän kiertämään ja auttaa kaikkia niitä jotka nyt miettii mahdollisesti välivuoden viettämistä aupaireilemalla! Pari disclaimeria: nää on kaikki vaan mun näkemyksiä, kokemuksia ja mielipiteitä, joita ei pidä kohdella absoluuttisena totuutena. Suosittelen etsimään paljon tietoa eri tahoilta niin saat sellasen kattavan paketin omaan päähän. Mutta pidemmittä puheitta let's go!
Minustako au pair? 
Jos pohdit au pairiksi lähtemistä, niin kysy itseltäs ekaks nää kaksi kysymystä: Tykkäätkö aidosti viettää lasten kanssa aikaa? Uskotko selviäväsi pitkän ajan ulkomailla kaukana kaikesta tutusta ja turvallisesta? Jos vastaus edes toiseen näistä on ei, niin suosittelen miettimään jotain muita vaihtoehtoja. 

Au pair asuu työpaikallaan ja lasten kanssa tulee väkisin oltua ja juteltua työajan ulkopuolellakin. On sun oman jaksamisen kannalta äärimmäisen tärkeetä, ettet vihaa lapsia. Au pairina oleminen ei oo sama kun mikä tahansa muu työ - samaan aikaan, kun totuttelet uuteen työpaikkaan, sopeudut myös asumaan host-perheen luona, tutustut vieraan maan kulttuuriin ja yrität löytää uusia kavereita vapaa-ajan turvaverkoksi.

Sitten se toinen kohta, ulkomailla asuminen. Vaatii tiettyä seikkailunhalua ja rohkeutta jättää kaikki taakse ja lähteä yksin suureen tuntemattomaan. Pakko toki myöntää, että itsekään en oikeestaan uskonut selviäväni tästä ennen kuin oikeesti lähdin :D Ei siis kannata antaa jännityksen pilata reissua, usein saatat olla valmiimpi kuin uskotkaan. Tällä kohdalla tarkotan lähinnä sitä, että jos pelkkä matkan ajattelu aiheuttaa paniikkikohtauksia, sulla on muuten mielenterveysongelmia tai et vielä koe itseäsi ihan tarpeeks kypsäksi ja itsenäiseksi jättääkses kaverit ja perheen Suomeen, niin harkitse kahdesti.

Tärkeetä on myös, että oot suht sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut. Joudut uudessa kotimaassasi rakentamaan itelles kokonaan uuden elämän, mikä tarkottaa lukuisien uusien ihmisten tapaamista. Voin myös kuvitella, että itse työssä babysitting-illat tulis oleen aika kiusallisia, jos et pystyisi puhuun lasten kanssa mitään.

Kielitaidosta ei kuitenkaan kannata tässä kohtaa stressata. Suomessa on erinomainen koulutustaso ja varsinkin englanninkielistä maata miettiessä kannattaa muistaa, että yläasteenkin enkulla osaat todennäkösesti paremmin kun suurin osa muista eurooppalaisista. Muista kielistä mun on vähän vaikee sanoo, mutta haluun painottaa että mikään, mikään ei paranna kielitaitoa yhtä nopeasti ja helposti kuin kielelle altistuminen ja sen puhuminen. Se, että joku muu kuin sun äidinkieli onkin yhtäkkiä sun eniten arjessa käytetty kieli, on tehokkaampaa kuin ykskään lukion kurssi, vaikka alussa voikin tuntua vähän pelottavalta ;)
Perheen etsiminen
Tässä vaiheessa sulla on kaks vaihtoehtoo - itsenäinen perheen etsintä tai järjestö (esim. Cultural Care). Mä lähdin hoitaan hommaa ihan itsenäisesti. Tällöin hoidat kaiken viisumista lähtien itse, eli (toki maasta riippuen) paperihommia riittää. Itellä on sellanen kuva, että järjestöt vaan vetää rahaa välistä ja kaiken lisäks on mahdollisten ongelmatilanteiden sattuessa perheen eikä au pairin puolella. Tietysti järjestö tuo tietynlaista turvaa ja onhan se paljon helpompi tapa löytää perhe. En voi 100% varmuudella ottaa kantaa mihinkään järjestöön liittyviin juttuihin, kun en oo itse sellasta kokeillut, mutta mulle itsenäinen tapa tuntu paremmalta. 

Mä ite alotin perheen etsinnän tekemällä profiilin aupairworldiin. Se on todella laajassa käytössä oleva ja helppokäyttöinen sivusto, missä au pairit ja perheet voi löytää toisensa. Myöhemmin liityin vielä erilaisiin Facebook-ryhmiin (esim. Au Pair Australia ja Au pair life in Sydney), mistä itse asiassa lopulta löysinkin perheen. Kannattaa ihan etsiä Facebookista oman kohdemaan tai -kaupungin ryhmiä. (Lisäks löytyy suomalainen au pair/finnish au pair -niminen ryhmä, missä ulkomailla asuvat suomalaiset perheet etsii suomalaista au pairia!)

Missä tahansa nyt teetkin ilmoituksen/profiilin, yritä laittaa sinne mahdollisimman laajasti tietoa itsestäs. Perhe ottaa vähintään yhtä suuren riskin kun sä valitessaan tuntemattoman asumaan luoksen ja hoitamaan lapsiaan, joten luonnollisesti ne haluaa tietää susta paljon. Mä oon noissa ryhmissä huomannut, että perheet ei niinkään välitä kielitaidosta tässä vaiheessa - joku erittäin huonolla enkulla kirjotettu ilmotus saattaa saada kymmeniä kommentteja. Rohkeesti siis vaan! Tää on oikeestaan sama kuin mikä tahansa työhakemus, vähän vapaamuotosempi tietty. Keskity vahvuuksiis ja jätä heikkoudet vähemmälle mutta älä valehtele - se tulee kyllä ilmi myöhemmin. Tärkeää on antaa itestäs sellanen kuva, että oot kypsä ja kärsivällinen aikuinen ja nautit viettää lasten kanssa aikaa (aiempi lastenhoitokokemus kannattaa ehdottomasti mainita, vaikka kyseessä oliskin "vaan" omat pikkusisarukset - kaikki lasketaan!).

Perheen valinta
No niin, nyt sun tilanne on se, että oot saanu paljon yhteydenottoja, ja edessä on valinta monen hyvän perheen väliltä. Mikä neuvoksi? Mitkä asiat on kaikista tärkeimpiä? Mistä tietää, että perhe on juuri se oikea? 

Kannattaa ehdottomasti ennen kaikkea kuunnella omaa sydäntä ja tehdä valinta sen perusteella, minkä perheen kanssa kemiat tuntuu kohtaavan parhaiten. Tässä auttaa varmasti se, että soitat videopuhelun useammankin perheen kanssa, niin saat ihan oikeesti kuvan siitä, millasia ne on ja miten tuutte keskenänne juttuun. Valintaan tottakai vaikuttaa esim. palkka, työajat, sijainti ja lasten määrä, mutta se oma tuntuma on lopulta kaikista tärkein kriteeri. 

Mä ite olin melko tiukka sijainnin suhteen - halusin isoon kaupunkiin ja mieluiten Sydneyyn - mutta muut jutut ei ollu mulle niinkään tärkeitä. Toki kannattaa varmistaa, ettet lähde ihan orjatyövoimaks! Mun palkka oli $200 25-30 tunnista viikossa, mikä on käsittääkseni aika keskiverto au pairin palkka. Plus: haluat varmasti au pairina myös nähdä sitä uutta maata etkä vaan tehdä töitä. Vaikka palkka olis $400 ja työtunteja 50, mikä tuntuu palkan kannalta ihan hyvältä, niin et sä tolla työmäärällä ehdi etkä jaksa tehdä vapaa-ajalla paljon mitään. Maalaisjärkeä kehiin niin hyvä tulee!


Tässä olis nyt eka osa mun uudesta projektista. Tekstiä tuli paljon, eikä se varmaan satunnaislukijan silmiin näytä kovinkaan kiinnostavalta, mutta toivottavasti tulevat kollegat saa tästä jotain irti!