Sunday, 25 August 2013

Timantit on ikuisia

Tää viikonloppu hurahti suurimmaks osaks Tyrvisturnauksen merkeissä. Lenni siis pelas siellä, valkosessa paidassa numero 24. Yleensä se on kamala kiusankappale, yleisillä paikoilla sitä saa aina hävetä eikä siitä oo koskaan mitään iloa tai hyötyä. Mutta kun se pelaa. Silloin mä oon siitä niin äärettömän ylpeä. Lenni pelaa oikeesti hyvin. Ja se pelaa täysillä.
Niille jotka ei vielä tiedä, mä pelasin siis itekkin Tyrvisliigassa muistaakseni kuusi vuotta. Muistan että mäkin yritin aina parhaani, pelasin täysillä, koska rakastin sitä lajia. Ja rakastan edelleen. Nykyään on vähän vaikeeta jatkaa tätä harrastusta, kun keskustaan on meiltä se about 12 kilsaa ja vapsin joukkueilla on treenejä vähän turhan usein. 
Oon käyny kattomassa tän joukkueen pelejä koko kesän, ja oppinu muistaan melkein jokasen pelaajan nimeltä. Välillä tuntuu kun ne kaikki ois mun omia sisaruksia. On niin mahtavaa nähdä, kuinka ne lapset nauttii siitä mitä tekee ja onnistuukin vielä siinä. Ja ne tytöt! Mulle oli aina hirveen tärkeetä olla vähintään yhtä hyvä kun pojat, ja höyry nousi päästä aina jos mua aliarvioitiin. Vaikka mitä tapahtu, en koskaan lähteny kentältä ennen kun huudettiin vaihtoon, purin vaan hammasta ja jatkoin. Noi tytöt tekee samoin. Ne on hyviä. Oon ylpee niistäkin.
Noilla on myös ihan mahtava joukkuehenki. Niinkun alussa sanoin, Lenni on yleensä tosi ärsyttävä. Yhdessä kohdassa sillä oli täydet mahdollisuudet tehä maali, mutta se syötti, koska "mää tiäsin että helmi haluaa tehä ees yhen maalin tällä kaudella". Mun suu oikeesti loksahti auki tossa kohtaa. :D Ei mun veli oo tollanen. Ei se oo noin huomaavainen. Ja se maali muuten tuli.
Tuolla oli ihan mahtava tunnelma koko viikonlopun. Sain hetkeks palata niihin vuosiin, kun ite juoksentelin noilla kentillä pallon perässä violetti FC Sammaan paita päällä. Muistan kuinka kamalaa oli se viimenen kesä kun sain pelata. Mulla oli just se pakkomielle, että "en muuten varmasti itke kun noi pojat näkee että oon nössö", mutta kotona olin niiiiiin katkera ja päästin kyynelkanavat auki. Se oli sillon tosi kova paikka.
Nää parhaat muuten voitti pronssia! (;

Thursday, 22 August 2013

Jossain lähellä aika odottaa pysäyttäjää


en kestä mun taiteellisuutta XD
lol tenu
Yhtenä iltana ajoin skootterilla joskus puoli kymmenen aikaan. Mulla oli kuulokkeet korvilla ja aurinko oli just laskemaisillaan. Taivas oli hempeen vaaleenpunanen. Radiosta alko soimaan Clouds ja mä vaan unohdin ihan kaiken. Sillä hetkellä unohdin mihin olin menossa, että lukio on perseestä, että syksy ja talvi on tulossa liian pian, että mua väsyttäis seuraavana aamuna törkeesti, että olin totaalisen jäässä. Sen hetken kauneus aiheutti mulle enemmän kylmänväreitä kun se ilma joka oli ehkä noin kymmenenasteista. Tajusin että oon ihan onnellinen kaikesta huolimatta. Kun vaan unohdin ne asiat jotka tällä hetkellä yrittää estää mua olemasta onnellinen. Voi kun pystyisin unohtaan ne aina kun haluan.

 Unohtamisen sijaan vaan haistatan joskus paskan koulukirjoille ja hautaudun sohvalle pelaan pouta tai kattoon gossip girliä tai twiittaan Sannille "ite oot". Koska vaikka lukio on perseestä, sain sieltä tabletin. Vaikka syksy ja talvi on tulossa, sen ei tarvi tarkottaa etten olisi onnellinen. Ja sitä paitsi kesäkin tuntuu sen jälkeen taas niin upeelta. Vaikka mua yhtenä (no okei, kahtena) aamuna väsyttäis ihan sairaasti, en ikinä unohda sitä kokemusta kun olin ylen kuvauksissa heittämässä erittäin väsynyttä läppää Sannin, Iidan ja Patrikin kanssa, ja nauramassa paljon. Vaikka olisin joskus jäässä, mulla on silti niin lämmin sisältä. Koska mulla on ihania ihmisiä mun ympärillä. "That made me feel warm inside", niinkun mä ja Veeti joskus sanotaan. Voisin sanoa noin oikeastaan aika usein.

Monday, 19 August 2013

Wish that I could stay forever this young, not afraid to close my eyes

Käytiin eilen Merin kans kuvailemassa taas ja ei vitsi, ollaan vaan niin luova kaksikko, kamerassa oli parin tunnin päästä yli kolmesataa kuvaa :D Meri oot paras ♥ Kiesittiin tällä kertaa Illossa päin ja oltiin katkeria kun siellä on paljon hienompi leikkipuisto kun Sammaljoella. Sanoin Merille että haluisin uuden profiilikuvan ku värjäsin hiukset, se vastas "no voin mä muutaman näpsästä" XD Yli puolet niistä kuvista olikin mun naamaa hups. Innostuin nyt muokkaileen näihin aika paljon varjostusta ja värejä. Tosi monesta tuli myös mustavalkosia, niistä teen ihan oman postauksen. 

Teksti jäi nyt lyhyeks koska mun pitää lähtee huristeleen valonnopeudella Sannille ja sieltä ylen kuvauksiin, adiooooos!!

Tuesday, 6 August 2013

Viljaa

Edellisestä postauksesta on ehtinyt vierähtää jo melkein viikko. Oon ollu aika paljon menossa, siitä johtuu tää hiljaisuus. Torstaina ja perjantaina olin töissä kuuteen enkä illalla enää ehtiny/jaksanu tehdä mitään erikoista. 
joskus pitää näyttää näitä harvinaisempiakin ilmeitä. vasemmalla naama peruslukemilla (tosin kulmat kurtussa koska häiki) ja oikeella hammashymy.
Lauantaina olin lyhyen päivän töissä ja illemmalla mentiin Emmin ja Heinin kans Veetille syömään kattoon leffaa (diktaattori oli ihan huippu). Heini tosin oli about tunnin myöhässä ja sen selityksinä toimi mm. "Tumun piti päästä kuselle". 
XD tyylikäs laskeutuminen
Sunnuntaina oli viimenen työpäivä toistaseks, mahtavaa. ♥ Illalla mentiin käymään mummulassa. Pakko muuten tässä mainita, että en ollu lauantaina ja sunnuntaina ollenkaan koneella! Mitä tapahtui sille datikselle joka syksyllä ei muuta tehnytkään kun perehtyi internetin kiehtovaan maailmaan?
Nää kuvat onkin sitten eiliseltä, kun käytiin Merin kans kuvailemassa! Aamupäivällä olin äitin kans taas keräämässä hukkakauraa, mutta kun sieltä pääsin niin ajoin valonnopeudella Merille. Kamerat käteen ja pellolle.
rakastan tota merin paitaa niiin paljon ♥
Rupesin muuten tässä vertaileen näitä kuvia ja aika täsmälleen vuosi sitten otettuja, joita löytyy täältä, ja tajusin että onhan mun hiukset kasvanu aika paljon! Tuntuu että ne on vaan jämähtäny samaan pituuteen mutta ehkä se ei ookkaan ihan niin (8
#heviä
Anyway, eilen oli sen verran kuuma päivä, että päätettiin lähtee illemmalla vielä Poronrantaan. Hesemätöt tuli haettua, hups. Opetin Meriä tankkaan ja jäädytin itteni ajamalla Vammalaan shortseilla ja farkkutakilla. Toivotaan ettei se kesäflunssa tee paluuta...

Tästä tuli nyt aika kilometripostaus, mutta toivottavasti ette pistä pahaksenne (;