Saturday, 25 May 2013

Kuka SINÄ olet?

Pöllin ihan loistavan idean täältä! Eli joka ikinen teistä, ootte sitten anonyymejä tai ihan rekisteröityneitä lukijoita, mun kavereita tai puolituttuja, niin täyttäkää tää. Tää on käsky. Haluun tietää millasia tyyppejä siellä  ruudun toisella puolella on :) Ja jos joku tuntuu vaikeelta niin saa jättää välistä, pääasia että jotain laittaisitte!

Perustiedot:
1. Nimi tai nimimerkki?
2. Ikä ja asuinkaupunki?
3. Ammatti tai mitä teet? Harrastukset?

Blogiin liittyvät kysymykset:
4. Miten olet löytänyt blogini? Olemmeko tuttuja? 
5. Miten seuraat blogiani? Säännöllisesti vai sattumanvaraisesti? Kenties blogilistan tai bloglovinin kautta?
6. Risuja tai ruusuja blogilleni?
7. Lempiblogisi ja miksi?

Muut kysymykset:
8. Jos saisit matkustaa nyt minne vaan, minne lähtisit?
9. Elämäsi tähänastisin kohokohta?
10. Paras puolesi?
11. Paras elokuva/tv-sarja?
12. Ihmeellisin asia vaatekaapissasi?
13. Asioita joista pidät?
14. Asioita, joita et voi sietää?

Jatka lausetta:
15. Olen hyvä...
16. En osaa...
17. Elämän tarkoitus on...
18. Haaveeni on...


Kiitos kaikille ♥ :>

Monday, 20 May 2013

This time last year everything was so different

En olisi viime vuoden toukokuussa uskonut että mun elämä olisi tälläistä kuin nyt. Että joskus en enää vaan jaksaisi lukee kokeisiin. Että alkaisin käymään lenkillä ja nostaisin mun 1500 metrin tulosta puolellatoista numerolla. Että ostaisin ysin kevätjuhlaan mekon, jonka helma ylettyy nilkkoihin asti. Että en haluaisikaan kesälomalle. Että lakkaisin vihaamasta meidän luokan poikia ja jotkut niistä olisi jopa mun kavereita. Että valmistautuisin laulamaan yksin kokonaisen laulun koko koulun edessä. Että olisin meidän luokan pesisjoukkueessa mukana vaikka oon huono. Että mulle tulisi karkinsyönnistä paha omatunto. Että en käyttäisi enää puuteria, vaikka mun iho on ihan yhtä huonossa kunnossa kuin silloinkin. Että multa puuttuisi yksi ystävä. 
Elämä muuttuu niin hyvään kuin pahaan suuntaan. Se on just niin kurjaa tai ihanaa kuin me itse halutaan. Pystyn olemaan onnellinen vaikka juuri tänään tuntuu että kaikki menee pieleen. Mutta pystyn myös olemaan tosi pahalla päällä vaikka aurinko paistaa ja linnut laulaa kun herään. 
Loppujen lopuksi kaikki on asenteesta kiinni. Mitä jos seuraavana huonona hiuspäivänä kattoisit vaan peiliin, toteisit "fuck it", ja lähtisit kouluun? Mitä jos seuraavan kerran kun joku tuijottaa sua ilkeesti, kattoisit uudestaan, ja tajuaisit että sehän hymyili sulle?
On vaikeaa ymmärtää, kuinka aika kuluu. Kuinka päivät vilisee ohi eikä sitä edes tajua. Miten asiat voi muuttua niin paljon näin lyhyessä ajassa? Ajassa, joka tuntuu lyhyeltä, mutta onkin loppujen lopuksi aika pitkä? Sitä ei ehkä kukaan koskaan täydellisesti ymmärrä. Eikä ehkä tarvitsekkaan.

Friday, 17 May 2013

Here comes the sun

ehkä söpöin huussi ikinä!!
täs mä ja mun kiharat hiukset. ja pylly.
tykkään siristyksestä
onneks ryhti on hyvä ja sillee

Sori näitä on ihan liikaa ja samanlaisia mutta whateverrrr. Kolmas kuva fb:n profiilikuvana tällä hetkellä (8

Thursday, 16 May 2013

You say we'll go where nobody knows

Rakastan Meriä ja aurinkoa ja noita ballerinoja ja mun kameraa. Rakastan meidän luokkaa, koska meidän pesisjoukkue on paras ikinä. Rakastan sitä että meillä on enää kaksi koetta jäljellä. Rakastan sitä että vihdoinkin tiedän mikskä pukeudun ysien päivänä. Rakastan sitä että ens viikon terveystiedontunnilla mennään jätskille. Rakastan sitäkin että oon tajuttoman huono pingiksessä. Okei, en oikeesti. Vituttaa olla surkein. Mutta rakastan silti elämää

näitä kuvia tulee varmaan vielä aikalailla lisää jossain vaiheessa, mutta just nyt flickr vihaa mua taas ja haluun nukkuun.

Sunday, 12 May 2013

I love you to the moon and back.

Äiti on se ihminen, joka potkii mua henkisesti persuuksille jos yritän olla turhaan teiniangstinen. Silti äiti on myös se, joka kuuntelee jos mulla on oikeasti huolia. Äitiä voi halata ja sen olkapäätä vasten voi itkeä jos suru yllättää. Äiti käskee aina mun soittaa sen kännykkään, koska se on hukannut sen. Tai etsiä sen kellon ja sormukset kun se on lähdössä johonkin. Äiti aina vaivihkaa pelastaa mut jos iskä sanoo liian aikaisen kotiintuloajan. Äidin kanssa voin olla eri mieltä ilman että siitä syntyy riita. Äiti on se, joka kertoo jos mulla on liikaa huulipunaa tai meikkivoiteen rajat näkyy. Äiti laittaa mun hiukset silloin jos haluan kampauksen jota en itse osaa tehdä. Äiti on opettanut mut leipomaan, tiskaamaan ja repimään rikkaruohoja. Äiti kannustaa mua jatkamaan lenkkeilyä ja kertoo niistä ajoista kun itse oli nuori ja harrasti yleisurheilua. Äidin kanssa nauretaan välillä jollekkin ihan tyhmälle ja lapselliselle jutulle. Välillä äidille voi suuttua, mutta aina tietää että lopulta kaikki on hyvin. Koska äiti rakastaa mua, tapahtui mitä hyvänsä. Äiti on myös se ihminen, ketä mä rakastan enemmän kuin ketään muuta. 

Hyvää äitienpäivää ♥

Thursday, 9 May 2013

Staring at the ceiling in the dark, same old empty feeling in your heart


Suru voi viedä puhekyvyn silloin kun olisi niin paljon sanottavaa. Suru voi välillä kätkeä kaiken iloisen alleen. Suru voi aiheuttaa sen, että pyörii tuntikausia sängyssä saamatta unta. Suru voi tuottaa niin paljon kyyneliä. Suru saa pelkäämään. Suru voi tuntua fyysisenä, puristavana kipuna sydämessä. Suru voi saada koko kropan tärisemään silloin kun pitäisi laulaa virsiä. Suru voi jatkua pitkään.
Mutta suru voi myös tehdä paljon hyvää. Suru yhdistää ihmisiä. Suru saa huomaamaan, kuinka paljon rakastaa läheisiään, suru saa olemaan heistä kiitollinen. Suru auttaa olemaan välittämättä paskaakaan vaikka ripsivärit on levinneet poskille. Suru saa muistamaan sen, kuinka ostit riparilla monta tuubitoppia, ja kaikki muutkin onnelliset muistot. Suru saa laittamaan sun siunaustilaisuuteen sitä samaa vartalosuihketta, mitä sullakin oli. Suru saa ajattelemaan, että sulla on nyt paljon parempi olla. Suru saa päästämään irti ja ajattelemaan, että elämä jatkuu, mutta ei unohtamaan. Koskaan. ♥

Tuesday, 7 May 2013

It's been written in the scars of our hearts


Vähän we♥itin antimia ja tän hetken lempparibiisejä. Jotka ei muuten mitenkään liity toisiinsa, hups. 

Sunday, 5 May 2013

Mä elän varmaan väärää aikaa

bandeau - gina tricot
paita - gina tricot
legginssit - seppälä
rannekorut - bijou birgitte
mummu toi mun serkun tekemän kortin ♥
Pitäiskö vanhenemisen muka tuntua tältä? Useimmat on iloisia kun synttärit lähestyy. Kyllä mullekkin kelpaa lahjat ja kaikki herkut, mutta vanhenemisesta oon kaikkea muuta kuin iloinen. Täytän kuusitoista ja mulla on ikäkriisi. Kun äiti istuu keittiön pöydän ääressä ja sanoo että "siitäkin jutusta on jo kakskyt vuotta", tajuan, että jonain päivänä ehkä mäkin olen yli nelikymppinen ja ihmettelen mihin aika kului. Ihmettelen sitä oikeastaan jo nyt. Kyllähän mä voin kikattaa kippurassa sohvalla ja uskotella itselleni että oon vielä lapsi, mutta ei se ole niin. Kahden vuoden päästä oon aikuinen. Ja sitä pelkään ehkä enemmän kuin mitään muuta. Haluaisin vain pysäyttää ajan. Haluaisin että yläaste kestäisi vielä toiset kolme vuotta. Haluaisin että voisin koko loppuelämäni tulla koulusta kotiin ja kysyä äidiltä koska ruoka on valmista. Haluaisin että mun suurin ongelma tulisi aina olemaan se että purkka on loppu, eikä mikään sellainen että palkka ei riitä vuokranmaksuun. Ja se päivä on siis vasta huomenna. 6.5. kello 4:50 mulle tulee vuosi lisää ja oon taas lähempänä sitä kun mun pitäis olla aikuinen. Kaikesta huolimatta onnea minä :)

P.S. Teitä on jo 80!! Ihan huippua :> Kertokaa jos on mielessä jotain postausideoita, toteuttelen mielelläni!

Friday, 3 May 2013

Your presence still lingers here, and it won't leave me alone


positiivinen meininki näin vapun kunniaks
Mulla oli tänä vuonna kiva vappu. Tiistai-illasta keskiviikkoaamuun olin hoitamassa mun pientä serkkupoikaa ♥ Vaikka epätoivo meinas iskee nukuttamisen suhteen ja habat on kipeenä kaikesta nostelusta, oli hauskaa :> Keskiviikkona suoritettiin meiän perheen pakolliset perinteet eli vanhojen autojen paraati ja kotipizzassa käyminen. En valita, ruoka on hyvää. Ja kuvasaldo on surkee, sori.

Tänään oli taas vähän vaikeampi päivä. Mutta kyllä tästä noustaan, vähitellen. Yritän vaan pitää mielessä kaikki hyvät asiat. Ens viikolla pitäis olla kakskyt lämmintä ja pääsen skootterilla kouluun, mulla on maanantaina synttärit, kohta pääsen testaan uutta heseä, ens viikolla on taas vapaapäivä, sain kirjotuskilpailusta todella tarpeelliset sata euroa, lätkän mm-kisat alkaa tänään, en oo toistaseks onnistunu pilaan mun ostolakkoa, sain vatsalihastestistä paremman tuloksen kun syksyllä ja tää flunssa on melkein ohi eli pääsen kohta lenkille. Oon oikeesti ihan onnellinen. Siitä huolimatta toi biisi on ihana.