Friday, 25 January 2013

Elämä opettaa, tieto lisää tuskaa

Ei huvita huolehtia siitä, miten pärjää lukiossa. Siihen on vielä yli puoli vuotta. Tai siitä, kuinka huonossa kunnossa hiukset on. Sitten ne vaan on, jos niin tahtoo. Ei huvita huolehtia siitä, kuinka paljon kuormittaa ympäristöä jos kaapissa on 28 toppia ja t-paitaa. Tykkään niistä kaikista. Ei huvita huolehtia edes siitä, että blogissa on postaustaukoa. 

Nyt tekee mieli vaan hymyillä, koska alkoholiton siiderijuoma nousee päähän ja vatsalihaksiin sattuu nauramisesta. Koska Demin lukemisessa on taas ajankulua moneksi päiväksi. Koska sai taas Brita-kakkua ensimmäistä kertaa noin vuoteen. Koska jonain päivinä voi näyttää keskisormea lenkkareille ja hautautua sen sijaan Frendien kanssa sohvalle. Koska sai vihdoin sen Garnierin BB-voiteen. Koska on lähempänä kuuttatoista kuin viittätoista ikävuotta. Amerikassa saisin jo autokortin. Hurjaa.

Maanantaina pääsen taas kouluun, tet-viikko ohi. Töissä käyminen oli melkoista pakkopullaa, mutta en murehdi sitä että mulla ilmeisesti on jotain raakaa työntekoa vastaan, vaan iloitsen siitä että tiedän mikä musta ei ainakaan tuu isona. 

Tekee mieli vaan kuunnella musiikkia laidasta laitaan, ilman private sessionia. Tekee vaan mieli laulaa mukana niin Robinia kuin Queeniäkin, eikä se haittaa, vaikka ei olisikaan yksin kotona. Jos fiilis on hyvä, voi ilmeisesti tehdä mitä vaan. Oon huomannut. 

Samalla tulee suunnaton ahdistus siitä ettei ole kesä. Haluan käyttää shortseja. Haluan ajaa skootterilla kauppaan silloin kun tekee mieli jotain tiettyä syötävää. Haluan nukkua myöhään ja tuskailla sitä koulun alkaessa taas. Haluan ottaa upeita kuvia. Haluan tehdä mitä tahansa mitä kesällä voi tehdä, koska rakastan kesää. 

Tästä postauksesta tuli sekava. Vähän niinkuin kirjoittajansa. 

Oon pahoillani tästä tauosta. Erityisempää syytä ei ole, en oo vaan jaksanut tehdä mitään kertomisen arvoista. Paitsi tänään vieteltiin tyttöporukalla Saritan sweet sixteenejä. Kamera oli mukana mutta ei päässyt laukusta ulos. Kivaa oli silti, kiitos mun lempparitytsyille ♥


Thursday, 17 January 2013

MÄ TEIN SEN

...nimittäin tänään kävin lenkillä ensimmäistä kertaa liian moneen kuukauteen. Minä, joka vihaan koululiikuntaa enkä harrasta tällä hetkellä mitään urheilua. Voin kertoa, että fiilis oli mahtava. Se fiilis, kun olin  juossut arviolta kaksi kilometriä ottamatta yhtäkään kävelyaskelta. Hoin vaan päässäni "miten mä tein tän?". Kesällä tai syksyllä en oo pystyny juokseen ees kilometriä pysähtymättä kertaakaan. (paitsi koulun juoksutestissä, mutta ei lasketa koska adrenaliini :D) Nyt oon niin ylpee itestäni! Kun tulin kotiin, niin mun teki vaan mieli nauraa ja itkee samaan aikaan silkasta onnesta. Tää nyt varmasti kuulostaa naurettavalta, mutta mulle tää on tosi iso asia. Ennen oon ollu sillä asenteella, että emmänytkuitenkaanjaksajuostapaljoo. Tällä kertaa päätin että mähän muuten juoksen koko matkan. Ja niin tein. 

Tästä alkaa mun kunnonkohotus! Lupasin itelleni, että pyrin käymään lenkillä kaks kertaa viikossa, ja vähintään kerta on pakko. En halua alkaa tekeen mitään tiukkaa "treeniohjelmaa", koska mun itsekurilla siitä ei tulis mitään :D Mutta haluun ton mahtavan after training -fiiliksen useemminkin. 

Mun suunnitelma ei oo laihdutus, vaan kiinteytys. Haluun kunnon bikinikuntoon kesäks (; Mun syömisissä ei hirveesti oo muuttamista, syön terveellistä koti- ja kouluruokaa. Karkin syöntiä en ala vähentää, koska en nytkään sitä mitenkään hirveesti syö (...menossa huomenna torkalle koska plussa-kortilla saa kaks suklaalevyä 3€...), kerran viikossa ja satunnaisesti muuten. 


Nää we♥itin fitspiration-kuvat ja varsinkin muitten blogien motivaatiopostaukset todellakin autto mua! Sen takia halusin tehä tän. Jos joku teistä siellä miettii, että pitäiskö alkaa urheilla: PITÄIS. 

Jos en vähään aikaan puhu lenkkeilystä mitään, niin saa kysellä ja tehdä mulle huonon omatunnon jos oon lipsahtanu... :D